bagshopper

Ale on jo alkanut, (kuva Talossanomat)

Megatarjous, superale, tutstumistarjous, sale, rea, hintahalloota, hurjat päivät, … rakkaalla lapsella on monta nimeä.  Kaikkessa tässä on kuitenkin kysymys kuluttajahintojen laskemisesta. Jokaisella yrittäjällä on omat lähtökohtansa ja motiivinsa alennusten antamiseen. Joskus kysymys on siitä, että tavaraa on pakko saada liikkeelle. Silloin kuluttaja voi hyötyä suuristakin alennusprosenteista! Toisinaan yrittäjä haluaa palkita kanta-asiakkaitaan antamalla pienemmän alennuksen uutuustuotteesta. Jokatapauksessa yrittäjän kannalta kyse on bisneksestä ja myyntihinnan täytyy ylittää ostohinta, jotta yrittäjälle jää katetta.

Jos yrittäjä ostaa tuotteen 40:llä eurolla ja tuotteen ostohintaan lisätään rahti-, markkinointi- ja pakkauskuluja,  ja arvolisäveroa  yhteensä n.30% tulee muodostuu tuoteen hinnaksi yrittäjälle yli 5o euroa. Jos sitten myyt tätä tuotetta kuluttajalle 100€ kpl saat katetta vähän yli 40€. Tällaisella hinnoittelulla ei yrittäjällä ole mahdollisuutta antaa alennusta yli 40% , koska silloin hän tekisi jo tappiota!

Sitä minä vaan ajan takaa, että niillä liikkeillä, jotka kykenevät jatkuvasti antamaan suuria jopa -70% täytyy lähtökohtaisesti olla hinnoittelussaan varaa antaa suuria alennuksia. Liikkeet, jotka eivät voi tehdä “Huippumega-ale” kamppanjoita voivat olla hinnoitelleet tuotteensa alunperinkin asiakasystävällisemmin.

Kuluttajan kannattaaostopäätöstä tehdessään pysähtyä joskus miettimään tätäkin asiaa.

Joskus kalliskin voi olla halpaa ja halpa kallista!